MIKAEL AGRICOLA 2000-LUVULLA

 

Mikael Agricolan merkitys on yhä ajankohtainen. Hän loi pohjan kirjoitetulle suomen kielelle, jota nykyäänkin käytetään. Hän myös käänsi Uuden testamentin ja osan Vanhasta testamentista suomeksi. Mikael Agricola oli kuitenkin pitkään unohduksissa, ja hänen merkitystään alettiin korostaa enemmän vasta 1800-luvun kansallisromantiikan myötä.

Mikael Agricola on ollut myös tutkimuksen kohteena: tutkimuksissa on perehdytty niin hänen uskonnolliseen ajatteluunsa kuin kielenkäyttöönsäkin. Myös laajempia yleisteoksia Agricolan elämästä ja merkityksestä on saatavilla. Mikael Agricolan elinympäristöön Pernajassa on tutustuttu arkeologisten kaivausten avulla Pernajan Agricola-projektissa. Turun yliopiston suomen kielen laitoksella on ollut Agricola-projekti, jossa on keskitytty Agricolan kirjalliseen työhön.

Vaikka Mikael Agricolaa onkin tutkittu paljon, on asioita, joista on vaikea saada tietoa. Ei esimerkiksi tiedetä miltä Agricola on näyttänyt. Taiteilijat ovat vuosien varrella esittäneet omia näkemyksiään, ja kuvat ja patsaat ovatkin erinäköisiä. Vaikka tietoa Agricolan vaiheista on saatavilla erilaisista merkinnöistä ja kirjeistä, eivät ne kerro kaikkea: Agricolan vaimo ja perheen elämä Turussa jäävät melko tuntemattomaksi.

Mikael Agricolan teoksiin voi tutustua melko helposti, sillä niitä on saatavilla kirjastoista. Teoksista löytyy sekä näköispainoksia, joiden teksti on fraktuuraa, että ulkoasultaan uudistettuja painoksia. Tieto Agricolasta on lisääntynyt ja jopa muuttunut vuosikymmenten varrella, kun tutkimusmenetelmät ja lähteet ovat tarkentuneet. Viime vuosina on julkaistu useampikin Agricolaa käsittelevä yleistajuinen teos, joiden avulla saa hyvän kuvan uskonpuhdistajasta ja hänen merkityksestään. Myös internetistä löytyy tietoa Agricolasta, esimerkiksi Suomen historiaverkko Agricolasta löytyy Mikael Agricolan Abckiria sähköisenä versiona.

Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää vietetään 9.4. Päivä on vakiintunut liputuspäiväksi.