PERNAJAN POIKA

Mikael Agricola syntyi vuoden 1510 vaiheilla Pernajan pitäjässä, Torsbyn kylässä. Pernajaan kuului tuolloin nykyistä laajempi alue. Asukkaita tiedetään olleen 1560-luvulla - eli hieman Mikael Agricolan ajan jälkeen - yli kolmetuhatta. Väestö oli ruotsinkielistä, mutta suomenkielisestäkin asutuksesta on merkkejä vanhoissa paikannimissä. Torsbyn kylän parikymmentä taloa olivat melko laajalla alueella. Tarkkoja tietoja kylän muista asukkaista ei ole, sillä verokirjoja on vasta 1540-luvulta.

Kasteessa poika sai nimekseen Mikael, todennäköisesti Pernajan kirkon suojeluspyhimyksen mukaan. Vallalla olleen tavan mukaisesti Mikaelia nimitettiin isänsä Olavin mukaan Mikael Olavinpojaksi. Sukunimensä Mikael Agricola otti käyttöönsä vasta myöhemmin, kun opiskelut veivät hänet kauemmas kotoa. Mikaelin isästä tiedetään nimen lisäksi hyvin vähän, äidistä ei edes nimeä. Mikaelilla oli kolme siskoa. Heistä ei ole löytynyt yksityiskohtaista tietoa, sillä naisten nimiä harvoin merkittiin verokirjoihin tai muuten muistiin. Miehistäkin saatettiin merkitä vain ne, jotka olivat maksaneet veroja.

Mikaelin kotitila oli hyvin toimeentuleva. Tilalla pidettiin useampaa lehmää sekä muutamaa hevosta ja lampaita. Tilaan kuului myös ranta-alueita, joten siellä todennäköisesti myös kalastettiin. Perheen isä Olavi kuoli ennen vuotta 1543 ja Mikaelin äiti jäi tytärten kanssa viljelemään tilaa. Tilan isäntänä toimi todennäköisesti isä-Olavin siskon mies. Hänen jälkeensä tilaa isännöivät Mikaelin sisarten puolisot. Mikaelin äiti kuoli noin vuonna 1551. Nykyisin Mikael Agricolan kotitilan alue tunnetaan Mikaelin sisarenpojan mukaan nimellä Sigfrids.

Mikael Agricolan äidinkieli on herättänyt kysymyksiä. Ei tiedetä varmasti, puhuttiinko hänen kotonaan suomea vai ruotsia. Saattaa tuntua oudolta, että suomen kirjakielen isän äidinkieli olisikin ollut ruotsi. Agricolan kotipaikka Pernaja oli kuitenkin 1500-luvulla lähes kokonaan ruotsinkielinen paikkakunta. Agricola joka tapauksessa käytti suomen kieltä hyvin, ja hänen sanastonsa oli laaja. On myös mahdollista, että Agricola oppi suomen kielen kotinsa ulkopuolelta hiukan vanhempana, esimerkiksi kirkkomatkoilla tai muuten kylällä liikkuessaan.