USKONPUHDISTAJAN PERHEESSÄ

Mikael Agricolan yksityiselämästä on kovin vähän tietoja. Tiedetään kuitenkin, että hän oli naimisissa Birgitta Olavintyttären kanssa. Tietoa vaimon syntyperästä tai siitä, miten pari on tutustunut, ei ole. Perheeseen syntyi vuonna 1550 poika, joka sai nimekseen Kristian (1550-1586). Turkua koetteli vuonna 1551 nälänhätä, joka aiheutti hankaluuksia myös Mikael Agricolan perheelle. Tiedetään kuitenkin, että samana vuonna (1551) perhe osti Turun Tuomiokirkon kupeessa sijainneen Pyhän Katariinan talon.

Mikael Agricola kuoli rauhanneuvottelumatkalla vuonna 1557. Vaimo Birgitta jäi leskeksi ja huolehtimaan kuusivuotiaasta Kristian-pojasta. Birgitta meni uudestaan naimisiin vuonna 1558 Turun koulun rehtorin Henricus Jacobin kanssa ja jäi uudelleen leskeksi 1588. Birgitalle myönnettiin eläke, mutta vasta 1593-1594, jolloin viitattiin hänen asemaansa iäkkäänä ja varattomana naisena. Birgitan eläkkeen perusteena mainittiin myös hänen puolisonsa Mikael Agricolan kärsimykset "valtakunnan hyödyksi ja parhaaksi". Eläkkeeseen mainitaan kuuluneen 24 tynnyriä viljaa ja muutamia muita elintarvikkeita sekä 44 taalaria ja 24 äyriä rahaa vuodessa. Birgitta eli todennäköisesti 1590-luvun puoliväliin saakka.

Mikael Agricolan poika Kristian seurasi isänsä jalanjälkiä urallaan. Hän kävi Turun koulua 1560-luvulla ja opiskeli myöhemmin Saksassa ilmeisesti maisteriksi. Hänet nimitettiin Turun koulun rehtoriksi ja tuomiokapitulin jäseneksi vuonna 1578. Kristian Agricolasta tuli Tallinnan ja Haapsalun piispa vuonna 1583. Samana vuonna hän meni naimisiin ylempään aatelistoon kuuluneen Elina Pietarintytär Flemingin kanssa. Mahdollisesti vaimon syntyperän, ehkä osittain isänsä saavutustenkin takia Kristian Agricola aateloitiin vuotta myöhemmin vuonna 1584.