KYRILLOS JA METHODIOS

 

Idän ja lännen kirkot ajautuivat vähitellen erilleen ensimmäisen vuosituhannen lopulla. Idän kirkolle muodostui oma raamatunkäännösperinteensä, jonka keskeisinä vaikuttajina pidetään Kyrillosta (alkuperäiseltä nimeltään Konstantinos, k. 869) ja hänen veljeään Methodiosta (k. 885). Kyrillos oli filosofi ja toimi myös Konstantinopolin patriarkan kirjastonhoitajana. Hänen veljensä Methodios oli munkki.

Idässä kirkko oli laajentunut slaavien (tšekit, slovakit ja puolalaiset) asuttamille alueille ja alueen kansojen parissa tehtiin lähetystyötä. Kyrillos ja Methodios saivat tehtäväkseen kääntää kristinuskon tekstejä slaaviksi, sillä tärkeiden tekstien kääntäminen helpotti lähetystyötä ja vei kristinuskon sanomaa eteenpäin.

Kyrillos ja Methodios käänsivät slaavinkielelle osia Raamatusta sekä tärkeimmät kreikankieliset liturgiset ja kanoniset käsikirjat. Veljekset kehittivät myös kyrilliset aakkoset, jotka pohjautuvat kreikan kirjaimiin. Kyrilliset aakkoset ovat nykyään käytössä esimerkiksi Venäjällä, vaikka ovatkin muuttuneet vuosisatojen varrella.

Kyrilloksen ja Methodioksen käännöstyöllä on suuri merkitys, joka ulottuu nykypäivään saakka. Käännöksen merkittävyyttä voidaan verrata lännen latinankieliseen raamatunkäännökseen Vulgataan, jonka vaikutukset ovat nähtävissä laajalti teologiassa. Kyrilloksen ja Methodioksen käännöstyö otetaan huomioon uusia käännöksiä tehtäessä alueilla, joilla slaavilaisten kielten asema on merkittävä.