REFORMAATIO JA RAAMATUNKÄÄNNÖSTYÖ
Lännen katolinen kirkko ajautui kriisiin 1500-luvun alussa. Reformaatio levisi Euroopassa ja aiheutti hajaannusta kirkossa. Taustalla vaikuttivat myös yhteiskunnalliset tekijät ja maailmankuvan muuttuminen. Väki muutti maalta kaupunkeihin ja maailmankuva avartui löytöretkien myötä. Katolista kirkkoa kohtaan esitettiin paikoin voimakastakin kritiikkiä, eräs kritiikin esittäjistä oli tunnettu humanisti Erasmus Rotterdamilainen.
Saksassa munkki Martin Luther vaati kirkolta uudistuksia. Hänen tavoitteensa ei alun perin ollut uuden kirkon synnyttäminen vaan katolisen kirkon sisäinen uudistaminen. Yksi reformaation eli uskonpuhdistuksen keskeisiä ajatuksia oli Raamatun kääntäminen kansankielelle. Siihen asti Raamattua oli voinut lukea lähinnä latinaksi. Lisäksi reformaation aikoihin oli saatavilla lähdetekstejä alkukielellä eli kreikaksi ja hepreaksi. Tavallinen kansa ei kuitenkaan osannut latinaa. Harva osasi edes lukea.
Jo ennen reformaatiota oli käännetty kansankielelle Raamatun tekstejä. Esimerkiksi Tšekissä Jan Hus oli poltettu roviolla toimintansa takia. Reformaation myötä ajatus käännöstyöstä levisi laajemmalle Eurooppaan ja mahdollisuudet levittää Raamatun sanomaa kansankielellä paranivat, vaikka se ei kaikkialla ollutkaan sallittua.
Käännöksistä oli mahdollista ottaa melko suuria painoksia, sillä kirjapainotaito oli yleistynyt. Modernin kirjapainon kehitti 1430-luvulla Johannes Gutenberg (1400-1468). Kirjat olivat kirjapainotaidon leviämisestä huolimatta yhä kalliita. Painetuilla kirjoilla saatiin kuitenkin yhteys laajempaan lukijakuntaan kuin aiemmin, jolloin kopiot kirjoista oli pitänyt valmistaa käsin.
Käännöstyöhön tartuttiin myös muualla Euroopassa ja vähitellen syntyi kansankielisiä raamatunkäännöksiä. Raamattu käännettiin reformaation aikaan lähes kaikille keskeisille eurooppalaisille kielille. Esimerkiksi englanninkielinen käännös julkaistiin vuonna 1525, ja ruotsinkielinen Raamattu vuonna 1541. Suomessa käännöstyöhön ryhtyi Mikael Agricola ja suomenkielinen Uusi testamentti julkaistiin vuonna 1548.