Mikael Agricola-säätiö | Maistraatinportti 2 A | 00240 Helsinki | mikael.agricola@bible.fi

  • Etusivu
  • Elämä
  • Ura
  • Uusi testamentti
  • Kirjallinen työ
  • Agricolan kieli
  • Mikael Agricola 2000-luvulla
  • Raamatunkäännöstyön historia
    • Raamatun synty
    • Varhaiset raamatunkäännökset
    • Kyrilloksen ja Methodioksen käännöstyö
    • Reformaation aika
      • Martin Lutherin käännöstyö
      • Raamatunkäännöstyö Englannissa
      • Ruotsinkielinen Raamattu
      • Käännöstyö Suomessa
      • Uudemmat käännökset Suomessa
      • Raamatunkäännöstyö
    • Kirjallisuutta
    • Linkit
    • Yhteystiedot

    RUOTSINKIELINEN RAAMATTU

     

    Ruotsissa oli 1500-luvulla - kuten katolisissa maissa yleensäkin - käytössä latinankielinen Raamattu. Mahdollisesti oli olemassa myös käsinkirjoitettuja ruotsinkielisiä käännöksiä, mutta niitä ei ole säilynyt nykypäiviin.

    Ruotsin kuningas oli 1520-luvulla Kustaa Vaasa, joka halusi Ruotsista itsenäisemmän paavin vallasta. Tämä vaikutti osaltaan siihen, että reformaation oppeja alettiin soveltaa myös Ruotsin valtakunnassa, johon Suomikin tuolloin kuului.

    Reformaation leviäminen vaikutti siihen, että Ruotsissakin Raamattu haluttiin saada kansankielelle. Olaus Petri Tukholmasta ja kuninkaan kansleri Laurentius Andreae saivat tehtäväkseen kansankielisen käännöksen tekemisen. Muutaman vuoden työn jälkeen, vuonna 1526 he saivat valmiiksi Uuden testamentin ruotsinkielisen käännöksen. Käännöksellä oli suuri merkitys ruotsin kielen kehitykselle.

    Koko Raamatun käännös valmistui ruotsiksi vuonna 1541. Suuren osan työstä teki Olaus Petrin veli Laurentius Petri. Käännös tehtiin Martin Lutherin saksankielisen käännöksen ja latinankielisen Vulgatan avulla. Ensimmäistä ruotsinkielistä Raamattua on kutsuttu myös Kustaa Vaasan Raamatuksi.


    Uusimpia ruotsinkielisiä käännöksiä ovat Bibeln 2000 ja Folk Bibeln. Niitä edeltävä käännös oli vuodelta 1913. Bibeln 2000 on viimeinen Ruotsin valtion varoilla tehty raamatunkäännös.