Mikael Agricola-säätiö | Maistraatinportti 2 A | 00240 Helsinki | mikael.agricola@bible.fi

  • Etusivu
  • Elämä
  • Ura
  • Uusi testamentti
  • Kirjallinen työ
  • Agricolan kieli
  • Mikael Agricola 2000-luvulla
  • Raamatunkäännöstyön historia
    • Raamatun synty
    • Varhaiset raamatunkäännökset
      • Septuaginta
        • Vulgata
        • Targumit
        • Peshitta
      • Kyrilloksen ja Methodioksen käännöstyö
      • Reformaation aika
      • Käännöstyö Suomessa
      • Uudemmat käännökset Suomessa
      • Raamatunkäännöstyö
    • Kirjallisuutta
    • Linkit
    • Yhteystiedot

    SEPTUAGINTA

     

    Vanhan testamentin kreikankielinen käännös Septuaginta on varhaisin raamatunkäännös (200-100 eKr). Vanha testamentti on kirjoitettu pääosin hepreaksi, jota Palestiinan ulkopuolella asuvat juutalaiset eivät kuitenkaan välttämättä osanneet. Esimerkiksi Egyptin Aleksandriassa oli melko suuri kreikankielinen juutalaisvähemmistö.

    Septuaginta-nimi on latinaa ja tarkoittaa seitsemääkymmentä. Septuagintasta käytetään usein myös lyhennettä LXX. Nimeen liittyy mielenkiintoinen tarina. Sen mukaan Aleksandrian kirjastoon haluttiin saada kreikankielisenä juutalaisten laki. Kuningas Ptolemaios pyysi Jerusalemin temppelin ylipapilta kuutta miestä jokaista Israelin kahtatoista heimoa kohden käännöstyötä tekemään. Tarinan mukaan yhteensä 72 miestä työskenteli Aleksandrian Faroksen saarella 72 päivää ja vihdoin valmistui kreikankielinen käännös, Septuaginta.

    Tarinan mukaan kääntäjät työskentelivät itsenäisesti, mutta tuloksena oli 72 täsmälleen samanlaista käännöstä. Nykyisen tiedon mukaan Septuaginta on syntynyt pidemmän ajan tuloksena. Septuagintan eri osat on käännetty eri tavoin. Osa tekstistä on käännetty kirjaimellisemmin hepreankielisestä alkutekstistä, osa vapaammin.

    Septuagintan varsinaista syntyhistoriaa tunnetaan vain pääpiirteittäin. Todennäköisesti käännöstyö on tehty 200- ja 100-luvuilla eKr. Myöhemmin kristityt ottivat Septuagintan käyttöönsä ja siitä tuli ortodoksisten kirkkojen virallinen raamatunteksti.

    Septuagintalla on ollut kautta historian suuri merkitys. Sitä pidetään nykyäänkin merkittävänä raamatunkäännöksenä. Septuagintan avulla saadaan tietoa varhaisista tekstitraditioista.
    Septuagintaan sisältyy osia, joita ei ole heprealaisessa kaanonissa. Niistä käytetään nimitystä deuterokanoniset kirjat tai apokryfikirjat. Koko Raamatun kattavan julkaisun mukana on yksitoista kirjaa (Tobitin kirja, Judithin kirja, Kreikkalainen Esterin kirja, Ensimmäinen makkabilaiskirja, Toinen makkabilaiskirja, Viisauden kirja, Sirakin kirja kreikkalaisen tekstin mukaan, Barukin kirja, Jeremiaan kirja, Danielin kirjan lisäykset ja Manassen rukous). Ne on julkaistu uutena suomennoksena vuonna 2009.