Mikael Agricola-säätiö | Maistraatinportti 2 A | 00240 Helsinki | mikael.agricola@bible.fi

  • Etusivu
  • Elämä
  • Ura
  • Uusi testamentti
  • Kirjallinen työ
  • Agricolan kieli
  • Mikael Agricola 2000-luvulla
  • Raamatunkäännöstyön historia
    • Raamatun synty
    • Varhaiset raamatunkäännökset
    • Kyrilloksen ja Methodioksen käännöstyö
    • Reformaation aika
    • Käännöstyö Suomessa
      • Suomenkielinen Uusi testamentti
      • Suomenkielinen Raamattu
        • Vuoden 1776 raamatunkäännös
      • Uudemmat käännökset Suomessa
      • Raamatunkäännöstyö
    • Kirjallisuutta
    • Linkit
    • Yhteystiedot

    ENSIMMÄINEN SUOMENKIELINEN RAAMATTU


    Mikael Agricola käänsi Uuden testamentin ja joitakin Vanhan testamentin kirjoja suomenkielelle 1500-luvulla. Uusi testamentti julkaistiin suomeksi vuonna 1548. Vei kuitenkin lähes sata vuotta ennen kuin koko Raamattu saatiin suomeksi.

    Raamatunkäännöstyö aloitettiin uudelleen vuonna 1602 Turun piispa Erik Sorolaisen johdolla. Työ eteni melko hitaasti. Sen sai lopulta valmiiksi komitea, jonka johdossa oli tuomiorovasti Eskil Petreus Turusta. Käännöksiä uusittiin useaan kertaan ennen hyväksymistä. Käännöksen tuli noudattaa alkutekstejä (heprea, aramea, kreikka) sekä Martin Lutherin saksankielistä käännöstä. Sen tuli myös olla kieleltään ja tyyliltään yhtenäistä.

    Vuoden 1642 Raamattu eli Biblia, Se on Coco Pyhä Raamattu Suomexi painettiin Tukholmassa. Se on kooltaan huomattava: kuusi kiloa painava ja 42 cm korkea. Kirjassa oli kaikkiaan 1486 sivua. Painoksessa käytettiin nykylukijalle vierasta fraktuura-tekstiä. Joissakin kirjoissa oli erityiset nimilehdet. Raamatussa oli tekstin lisäksi myös 167 kuvaa, suurin osa Vanhassa testamentissa. Teoksesta otettiin 1200 kappaleen painos, josta 800 kappaletta tuli Suomeen. Loput annettiin lahjoina.

    Käännös oli käytössä noin 300 vuotta. Seuraava virallinen raamatunkäännös on vuosilta 1933/1938. Vuoden 1642 käännöstä tosin tarkistettiin ja oikeinkirjoitusta korjattiin useaan otteeseen.