WITTENBERGISSÄ

Yksi uskonpuhdistukseen keskeisesti liittynyt ajatus oli Raamatun kääntäminen kansankielelle. Mikael Agricola aloitti Uuden testamentin suomentamisen jo ollessaan Turussa piispan kirjurina. Kun Agricola lähetettiin opiskelemaan Wittenbergin yliopistoon vuonna 1536 oli taustalla myös ajatus Raamatun kääntämisestä. Samaan aikaan Wittenbergiin matkusti myös Martinus Teit, joka oli Agricolan tavoin Pernajasta kotoisin. Huomionarvoista onkin, että Wittenbergissä opiskelleista kahdestatoista suomalaisesta neljä oli kotoisin Pernajasta.

Nuorukaiset eivät olleet ensimmäisiä suomalaisia, jotka matkustivat Keski-Eurooppaan opiskelemaan. 1300-luvulla nuoria miehiä oli lähtenyt opintielle sen ajan kulttuurikeskuksiin Pariisiin ja Prahaan. Myöhemmin Saksasta tuli tärkeä kohde Suomen nuorukaisille. Wittenberg oli Agricolan aikaan suurin piirtein sen aikaisen Turun kokoinen. Asukkaita oli hieman yli kaksi tuhatta. Wittenbergin yliopisto oli perustettu 1502 ja siellä oli noin tuhat opiskelijaa. Opiskelijoita houkutteli Wittenbergiin ennen kaikkea yliopiston teologinen tiedekunta, jossa opetusta sai uskonpuhdistuksen hengessä. Teologisen tiedekunnan dekaanina toimi tohtori Martin Luther.

Mikael Agricola oli saanut pappiskoulutuksen jo Suomessa. Saksassa hän keskittyi suorittamaan maisterin tutkintoa. Hän uurasti myös raamatunkäännöstyön parissa. Agricola opiskeli filosofisessa tiedekunnassa, jossa toimi professorina Lutherin työtoveri Philip Melanchthon. Martin Luther ilmeisesti tunsi Mikael Agricolan. Näin voi ainakin päätellä Ruotsin kuninkaalle Kustaa Vaasalle kirjoitetusta suosituskirjeestä. Luther suositteli Agricolaa "opiltaan, luonnonlahjoiltaan ja tavoiltaan erinomaiseksi". Myös Melanchthon kirjoitti Agricolalle suosituskirjeen, jossa kuvasi tätä "oppineeksi ja hurskaaksi mieheksi".

Mikael Agricolalla oli käytössään jonkin verran omaisuutta, sillä Wittenbergissä asuessaan hän osti useita teoksia. Ostosten joukossa olivat Aristoteleen kootut teokset, laajahko kolmesta maantieteellisestä teoksesta koostuva sidos sekä roomalaisen Plautuksen (250-187 eKr.) komediat. Kirjaostosten joukossa oli myös kirkkoisä Augustinuksen teos. Luentojen aiheilla oli luonnollisesti vaikutusta teosten valintaan.

Agricola jatkoi Wittenbergissä opiskelujen ohessa myös Uuden testamentin kääntämistä. Hänen opintonsa päättyivät vuonna 1539, jolloin hän suoritti maisterintutkinnon. Samaan aikaan valmistui maisteriksi myös Pernajan toinen kasvatti, Martinus Teit. Agricola sai Saksasta palattuaan toimen Turun koulun rehtorina ja jatkoi käännöstyötään.

(lainaukset teoksesta Viljo Tarkiainen ja Kari Tarkiainen: Mikael Agricola Suomen uskonpuhdistaja, Otava 1985)