TUUMASTA TOIMEEN - UUSI TESTAMENTTI
SUOMEN KIELELLE

Mikael Agricola aloitti Raamatun suomentamisen työskennellessään piispan kirjurina Turussa. Etevä nuorukainen lähetettiin Saksaan Wittenbergiin oppiin. Yhtenä syynä oli juuri suomenkielisen Uuden testamentin saaminen. Agricola opiskeli Wittenbergin yliopiston filosofisessa tiedekunnassa muun muassa latinaa, kreikkaa ja hepreaa. Kielten opiskelu mahdollisti Raamatun lukemisen sen alkukielillä, kreikaksi ja hepreaksi. Latinan kieli oli tuolloin yleinen oppineiston käyttämä kieli ja sen Agricola oli oppinut jo kotimaassaan.

Opiskelujensa ohella Agricola jatkoi Raamatun suomentamista. Hänen työnsä etenemistä voidaan osittain seurata kirjeistä, joissa hän valittelee taloudellista asemaansa. Agricola lähetti kuningas Kustaa Vaasalle 1537 varsin imartelevaan sävyyn kirjoitetun kirjeen, jossa pyysi avustusta opintoihinsa ja raamatunkäännöstyöhönsä. Agricola ei ilmeisesti kuitenkaan saanut kaipaamaansa tukea. Vuotta myöhemmin hän lähestyi kuningasta uudella kirjeellä, jonka mukaan hän oli liittänyt pienen kirjan kuninkaan pojalle Eerikille. Hieman epäselvää on, saiko Agricola tuolloin toivomansa avustuksen.

Paavali Juustenin Suomen piispain kronikassa kääntäjäksi mainitaan ainoastaan Agricola. On todennäköistä, että Agricola teki suurimman työn itse. On kuitenkin mahdollista, että Agricolalla oli apunaan työtovereita. Häntä ovat saattaneet avustaa suomalaiset Martti Teitti ja Simo Henrikinpoika, jotka myös opiskelivat Wittenbergissä.

Mikael Agricola käännöstyössä, Albert Edelfelt
kuva: Helsingin yliopiston kirjasto